Äänestystuloksissa ennen sotaa kolmikko oli SDP, maalaisliitto ja kolmatta paikkaa vaihtoi keskenään kokoomus ja RKP. Sodan jälkeen kommunistit korvasi kokoomuksen.

Eli sodan jälkeen klassinen kolmikko oli SDP, SKDL ja maalaisliitto. Noista maalaisliitto muutti nimensä keskustaksi. SKDL oli vasemmistoliiton edeltäjä, käytännössä SKP:n johtama puolue. Pitkään Suomessa pystyi valitsemaan vain sosialidemokraattien, kommunistien ja maaseutuihmisten väliltä.

Vasta 80-luvulla kun SKDL romahti, päästiin kolmeen puolueeseen SDP, keskusta ja kokoomus. 2011 lähtien historia toistaa itseään, kun kolmessa suurimmassa puolueessa on ollu neljä puoluetta, kun PS ja keskusta vaihtelee keskenään kolmikossa olemista.

THL:n Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 2023 (pdf, s.20-21) kertoo meille että erityisesti nuorten naisten, mutta myös nuorten miesten, kerran - pari kertaa viikossa juominen on muuttunut 90-luvun huipusta pari kertaa kuukaudessa juomiseksi. Samalla raittiiden 55-69 vuotiaiden miesten osuus on laskenut ja kerran - pari kertaa viikossa juovien osuus on noussut.

Mut, koska 20-34 vuotiaita on vähemmän kuin 55-69 vuotiaita, ehkä osin nuorten juomisen vähentymisen seurauksena, muutokset 20-34 vuotiaissa vaikuttaa vähemmän koko määrään kuin muutokset muissa ikäluokissa. Joten, vois olettaa et THL:n heppu tietää muutoksesta, mut koska se koskee vain pienempää osaa väestöstä, se ei sinänsä selitä isompaa kuvaa.

Kiina teki teknologiasiirtosopimuksia, kunnes niitä alettiin rajoittaa. Ennen sopimuksia, Kiina ei ollu teknologian luomisessa kilpailukykyinen, vaikka rajoituksia ei juurikaan ollut.

Koko Kiinatouhu on aika tuoretta, kukaan ei varmaan olis väittäny 10-15 vuotta sitten et kokonaan kiinalainen korkean teknologian tuote olis mitenkään kilpailukykyinen, nyt niitä tosiaan on.

Ongelma on et niiden tuotanto on vain kommunistisen puolueen toiminnan osa. Sit kun muu maailma on niiden tuotannosta riippuvainen, voi pohtia olisko niillä mitään pidäkkeitä vaikka Venäjän valloitussotien tukemisessa, kuten vielä näyttää olevan.

Ei se varmaan kovin hankala temppu ole, kun moni puolustuvoima Euroopassa on niin heikolla.

Luo se varmasti jonkun määrän tuloa, mut se tulo pitää rinnastaa riskeihin. Tulo on ehkä helpommin arvattavissa nyt, riskit voi selventyä vasta vuosien varrella. Joten käytännössä voi vaikuttaa siltä että yhdellä puolella on laskelmointia ja toisella puolella kylähullu. Mut kuten Venäjä opetti, jos riskejä on, ne voi toteutua.

[Kouvolan kaupunginjohtaja Marita] Toikan mukaan kaupungin rooli ei ole arvioida kansainvälisiä tietoturva-asioita.

– Ne perustuvat suomalaiseen ja eurooppalaiseen lainsäädäntöön, että miten näitä asioita käsitellään. Me emme turhaan spekuloi tällaisilla kysymyksillä, koska emme voi niihin vaikuttaa. Asiantuntijoiden näkökulmat (Tiktokin) tietoturvasta ovat aika ristiriitaisia. Niistä on vaikeaa vetää yksiselitteistä johtopäätöstä. Se on yksi alusta muiden joukossa.

Ensin se sanoo et Kouvolan rooli ei ole arvioida kv. tietoturva-asioita ja sit heti seuraavassa kappaleessa se arvioi kv. tietoturva-asioita määrittelemällä asiantuntijoiden näkökulmat ristiriitaisiksi.

Todellisuudessa Kouvolan kaupunginjohtajan tehtävä on ajaa kouvolalaisten asioita, joita iso datakeskushanke varmaan edistää. Se sano ihan oikein et laajempi turvallisuus ei kuulu Kouvolan käsiin. Mut, on se aika erikoista mennä sit heti kommentoimaan niitä asioita väheksyvästi.

Hanke voi olla ihan hyvä asia Kouvolalle. Jos se olis huono asia Suomelle, valtion pitäis puuttua siihen. Ja olis oleellisesti parempi jos Suomeen investoivat yritykset olis suomalaisia tai edes eurooppalaisia. Nyt ne tulee tänne jostain kaukaa nostamaan meidän sähkön hintaa ja vain osa keskuksen tuomasta tulosta jää Suomeen tai suomalaisille.

e. Yle kyseliki Supon mielipidettä asiasta toisessa artikkelissa ja ne vastas yleisellä tasolla:

Suojelupoliisin mukaan ulkomaiset investoinnit ovat Suomelle tärkeitä, mutta niihin voi liittyä myös muita kuin puhtaasti liiketaloudellisia tarkoitusperiä.

– Tällöin punnittavaksi nousee investoinnista saatava taloudellinen hyöty ja kansallisen turvallisuuden kysymykset.

Supo huomauttaa, että autoritaarisesta valtiosta tulevan investoinnin tarkoituksena voi olla taloudellisen hyödyn lisäksi myös esimerkiksi taloudellisen tai muun vaikutusvallan kasvattaminen pitkällä tähtäimellä.

Artikkeli on maksumuurin takana, joten en voi lukea kuin pätkän alusta.

Toi 326 000 on TEM:n tammikuun numero, se on ihan hyvä luku sellaisenaan, mut se ei ole kansainvälisesti vertailukelpoinen luku. TEM:n luku kertoo sen määrän mikä näkyy kuntien työllisyyspalveluiden asiakkaina sekä kokoaikaisesti lomautettuina, mut sitä lukua ei saa verrata kansainvälisesti, koska se on muodostettu eri tavalla kuin muiden maiden kv-vertailukelpoiset luvut on muodostettu.

Tilastokeskus tekee kansainvälisesti vertailukelpoiset luvut ja niiden pari päivää sitten julkaisema luku oli 272 000. TEM:n luku on myös vanha, uusin on 320k. TEM on siirtänyt helmikuusta lähtien luvut eri palveluun, ehkä sen takia toimittaja käyttää tässä vanhaa.

TEM:n luvun ja Tilastokeskuksen lukujen ero selittyy sillä mistä ne on kerätty ja millainen määritelmä niillä on, tossa (pdf) on enemmän erojen syistä. Kansainvälinen vertailukelpoisuus syntyy siitä että ne määrät on kerätty YK: ILO:n suosituksien ja EU:n asetuksien mukaan. Se aiheuttaa sen että meidän luku ja vaikka Ranskan luku on vertailukelpoiset, koska ne kertoo samasta asiasta.

Joten artiikelin,

Suomessa on nyt 326 000 työtöntä. Tilanne on yksi Euroopan pahimpia.

Aiheuttaa mielenkiintoisen huomion, 326k ei ole kv-vertailukelpoinen luku tai uusin, mut sitä käytetään kontekstissa jossa tämänhetkistä tilannetta vertaillaan kansainvälisesti.

Tilanne ei tosta tietenkään muutu, se on yhä huono. Mut kaipais sitä et kun toimittaja tekee maksumuurin taakse artikkelin, se olis niin huolellisesti tehty et edes se vähä mikä pilkottaa muurin takaa olis oikein.

Ne ei ilmeisesti tiedä mikä generaattorissa on vialla kun se syö roottoreita. Viime syksyn tehonlaskun tavoite oli pitää se tuntematon ongelma poissa viimeisestä roottorista. Nyt kun ne yritti käyttää sitä normaalilla teholla, generaattori söi roottorin, vaikka ne ei edes ehtiny päästä täyteen tehoon.

Viime syksyn tiedotteesta:

Tehoa on rajoitettu roottorin vikaantumisriskin pienentämiseksi vikaantumisen syyn ollessa edelleen epäselvä.

Tehon piti olla täysillä vasta 19.4.:

Tehonnosto käynnistetään 14. huhtikuuta 2025 klo 01.00, ja laitosyksikön odotetaan saavuttavan täyden tehon lauantaina 19. huhtikuuta 2025.

Toivottavasti ne löytää ongelman juurisyyn vuosihuollossa.

Mä tiedän jo nyt et mun lempparipoliitikot voittaa Helsingin aluevaalit. Kuntavaaleissa on sit varmaan eri meno.

Kopiosto, suomalainen lobbausjärjestö, otti yhteyttä Uutiskerain.fi:hin, suomalaiseen nettisivustoon, englanniksi. Tähänkö tää on nyt menny, kielen arvostus on niin pohjamudissa et edes luovan suomalaisen työn edustajaksi itseään kutsuva järjestö ei enää vaivaudu kirjoittamaan viestejään suomeksi suomalaisille.

Uutiskerain.fi oli oman ilmoituksensa mukaan kokeilujaksoa lukuunottamatta epäkaupallinen. Mainoskokeilun aikana sivuston liikevaihto oli 22,16€. Olis mielenkiintoista kuulla mikä tosta olis kopioston mielestä linkkiveron osuus.

Kun tätä direktiiviä pakotettiin EU:ssa, linkkiveron vastustajat ilmoitti yhdeksi perustelukseen sen et vero aiheuttaisi uutisaggregaattoreiden rajautumisen vain suurimpiin, muilla ei olisi varaa jatkaa tai edes aloittaa toimintaansa. Se uhka on nyt toteutumassa, kun Uutiskerain.fi sulki kopioston uhkailun seurauksena palvelunsa.

Näin TC:n uuden videon mun tilattujen kanavien sivulla, klikkasin sitä heti, kuten on tapana, ja video kertoi minulle että olen 3%.

Vaikka on aika varmaa että algoritmien tarkoitus on pitää asiakas palvelussa, mä kaipaisin vähän enemmän vakuuttelua miksi niiden olemus on niin merkittävästi erilainen kuin vaikka tv-kanavan ohjelmakartta silloin aikoinaan. Some näyttää olevan ottamassa tv:ltä aikaa ja on varmaan jo joissain ikäryhmissä korvannutkin tv:n aika pitkälti. Molempien tyypillinen kulutus on passiivista, vaikka tv:n kanavaa voi vaihtaa tai hypätä somealustalta toiselle, suurin osa tuskin osallistuu kumpaankaan sen enempää. TV:n tapauksessa osallistuminen oli tosin hankalampaa.

Vois tietenkin olettaa että algoritmit on henkilökohtaisempia, tv-kanava suoltaa saman sisällön kaikille katsojille, mut algoritmit voi luoda kuluttajakohataisen syötteen. Siinä missä tv-kanavia oli vain joitain, suosittuja somettajia on enemmän. Vois olettaa et alustasta riippumatta muutama prosentti sisältöä tuottavista tuottaa sen sisällön minkä suurin osa näkee. TV-analogian mukaan vois väittää et silloin jokaisen algoritmi tuottaa sille oman kanavan mitä seurata. TC:n huomio siitä et ihmiset passivoituu, vois olla seurausta siitä et se on nykyään internetin kulutusmuoto, koska se korvaa tv:n, joka oli toinen median passiivinen kulutusmuoto. Samalla tavalla vois väittää et internet korvaa kirjastoja ja harrastuslehtiä, siinä missä tietoa varten piti aiemmin mennä kirjastoon tai tilata lehti, nyt sama pääte missä on viimeiset tanssivideot on myös ohjeet irroittaa 90-luvun Nissaniin apukuskin ovi. Molemmilla on oma yleisönsä, passiivisella kulutuksessa isompi, ovien irroittajilla pienempi.

Hankalampi tilanne on jos algoritmit tarkoituksella tai tarkoittamattaan muokkaa äänestäjien poliittisia näkemyksiä. Yhtäältä vois sitäkin pitää normaalina, aiempaa pienempien ryhmien huolet pääsee suuremman ryhmän tietoisuuteen. Mut se ryhmä voi myös olla ulkomaalainen mielipiteenmuokkausoperaatio.

Mä en käytä juurikaan muita alustoja kuin tätä ja Youtubea, Reddit on read-only. Xcancelled on käytössä jos tarttee lukee jotain Twitteristä. Youtuben tapauksessa mulla on normaali Firefox-ikkuna kirjautuneena ja poimin tilattujen kanavien listalta ne videot mitä tekee mieli juuri silloin katsoa. Asetukset siinä on niin tiukat ettei normaali Youtuben etusivu edes toimi, se näyttää vain ilmoituksen et vaihda asetuksia. Sit mulla on toinen Firefox-ikkuna incognitona, mikä ei ole kirjautunut Youtubeen ja missä on asetukset löysällä, se saa ehdotella mulle videoita siinä ikkunassa katseltujen videoiden perusteella. Jos sieltä löytyy jotain mielenkiintoista, se menee tilatuihin. Jos sen algoritmi alkaa maistuu puulta, mä suljen sen ja aloitan alusta. Se ikkuna löytää mitä milenkiintoisimpia asioita, uutta musiikkia, mielenkiintoisia youtubisteja, mut jos kerrankin klikkaa sitä videota missä on nainen läpinäkyvässä paidassa, kaikki ehdotukset on sitä.

Jokainen kerta kun avaan uuden incogniton, suosittellut videot muuttuu. Jotkut videot on niin suosittuja et ne popsahtaa takaisin, toiset jää unholaan. Joskus videot painottuu poliittisiin asioihin, joskus kameroihin ja kuvaamiseen, joskus tietotekniikkaan tai muuhun, sen mukaan mitä olen sen istunnon aikana sattunut katselemaan. Välillä, tosin, popsahtaa esiin ei kovin suosittu video menneisyydestä, jota tämän istunnon teeman ei pitäisi popsauttaa esiin. Joka pistää pohtimaan et tietääköhän Youtube et se on nyt sama heppu joka sen videon katto. Mulla on VPN koko ajan päällä puulaivatarkoituksiin, mut eihän se muuta entropiaa piilota.

Käräjäoikeus oli Ylen mukaan sanonu tuomiossaan, että:

– Käräjäoikeus katsoo myös, ettei syytteessä esitetty hypoteettinen väite voi lähtökohtaisestikaan olla laissa tarkoitetulla tavalla solvaava. Rikoksen tunnusmerkistö ei täyty vielä sillä, että Räsäsen esittämistä lausumista mahdollisesti tehtävät johtopäätökset voisivat olla homoseksuaaleja loukkaavia, ratkaisussa todetaan.

Joka vois tukea sellaista ajatusta että syyttäjä ainakin sen syytekohdan kohdalla on liikkeellä ei niinkään sillä mitä on sanottu, vaan miten sen voi tulkita. Oliskin aika mielenkiintoinen tilanne, jos subjektiiviset tulkinnat tekis muuten laillisesta asiasta laittoman.

Nettovienti, yksityinen kulutus, yksityiset investoinnit ja julkinen kulutus vaikuttaa bkt:n määrään. Hallitus pystyy vaikuttamaan niistä julkiseen kulutukseen, muut riippuu viennin ja tuonnin suhteesta ja yksityisten ihmisten ja yritysten halusta tai kyvystä kuluttaa ja sijoittaa.

Jos vienti ei vie ja yritykset ja ihmiset ei kuluta ja sijoita, hallituksen kulutuksen pitää silloin tapahtua tilanteessa missä on vähemmän verotuloja, joka tarkoittaa lainaa. Vaikka bkt:n saa kasvamaan sillä tavalla, se tapahtuu lainan voimalla, eli laina/bkt -suhde ei muutu toivotulla tavalla. BKT on nyt suuruusluokkaa 250G€, lainaa stetsonista vedettynä on 150G€. Käytännössä otetaan lisää lainaa vaikka 10G€, joka laitetaan julkiseen kulutukseen ja se näkyy bkt:ssa, eli ne on sen jälkeen 260 ja 160, eli suhde muuttuu 0,60:sta 0,62:een.

Jos taas bkt kasvaa nettoviennin takia, jo viennin kasvu aiheuttaa myös verotulojen kasvua ja yksityisen kulutuksen ja sijoitusten kasvua. Koska viennin aikaansaamiseksi ihmisten pitää olla töissä, josta ne saa rahaa jota ne voi kuluttaa ja viennin kasvu aiheuttaa sijoitushaluja.

Se on totta että bkt:n kasvattaminen nostaa myös kestävän velkatason rajaa. Mut siinä missä velan määrään voidaan vaikuttaa hallituksen päätöksillä suoraan, bkt:n kasvu vaatii Suomelle sopivan kv-taloustilanteen, johon hallitus päätöksillään ei voi vaikuttaa.

Käytännössä efekti on päinvastainen kuvaamasi ilmiön takia. Kun korot nousevat, korkokulut nousevat riippumatta velanottopäivästä.

Joo, mä selitin mekanismia, nousseiden korkojen vaikutus on samassa kappaleessa.

Niin ja näin.

Velan vähentäminen ei taida olla kiistanalainen tavoite, aikataulu ja tapa voi olla.

Valtionvelan korkojen osuus budjetista on aikamoinen, vuonna 2022 840M€, 2023 1531M€ ja 2024 3191M€. Ensi vuoden arvio korkojen kustannuksesta on samaa suuruusluokkaa kuin valtion osuus kansaneläkemenoista, takuueläkkeestä ja vammaisetuisuuksista yhteensä, jotka on 3276M€.

Velan koron määrää sen ottohetken korko. Eli jos velka on otettu matalien korkojen aikana, sen korko on matala, jos se otetaan korkeiden korkojen aikana, sen korko on korkea, riippumatta mitä koroille tapahtuu velan olemassaolon aikana. Mut, kun meidän omat tulot ei riitä menojen kattamiseen, myös aiemmin otettuja velkoja joudutaan maksamaan uudella velalla sitä mukaa kun ne tulee maksuun. Eli vanhat matalan koron velat uusitaan uusiksi korkean koron veloiksi tullessaan maksettaviksi.

Mitä pienempi budjettivaje on, sitä suurempi osa vanhoista veloista voidaan maksaa pois tuloista, jolloin korkomenot pienenee. Myös jos korot laskee, uusi velka on aiempaa halvempaa. Myös, jos otettua velkaa käytetään talouden toimintaedellytysten parantamiseen, se aiheuttaa verotuloja, jotka voi olla velan korkoa suurempia. Jos taas velalla maksetaan tuottamattomia kuluja, vaikka infraprojektien sijaan, ne on pelkkää menoa. Siksi on aika käsittämätöntä miksi hallitus on päätynyt ottamaan noin suuren määrän lisää velkaa.

Jos ne aikoo jatkaa edellisen hallituksen velanottolinjaa, on aika yhdentekevää kumpi blokki siellä on vallassa. Hallituksen velanoton pienentämisen suunnitelma on tietenkin oikeansuuntainen, mut kun siellä on nyt ne ainoat puolueet jotka voi mitään säästöjä ideologisista syistä tehdä, näyttää siltä et tilanne ei tule paranemaan. Ongelmaksi tämä voi muuttua koska ollaan siirrytty kriisien aikakauteen, eli voi olla perusteetonta ajatella ettei joku uusi kriisi taas nosta päätään. Mitä suurempi velka meillä on sitä varmemmin velalla hoidettavaksi soveltuva kriisi aiheuttaa sen ettei sitä velkaa saa kohtuuhintaan tai ollenkaan. Myös pelkästään se ettei korot laske, pahentaa pitkäksi aikaa jo ensi vuonna näkyvää ongelmaa, jossa korkokulujen osuus budjetista on aiempaa merkittävämpi.

Hallituskauden alijäämät on aika pettymys, ensi vuonna 10,1G€, vuonna 2025 10,5G€, 2026 9,3G€ ja 2027 myös 9,3G€. Ne on aika kaukana niistä luvuista mitä tältä hallitukselta olisi toivonut. Toi vähän vajaa 40 miljardia maksetaan lainalla, joka on ainakin vielä kallista, eikä ole takeita että se siitä halvemmaksi muuttuisi.

Tiedotustilaisuuden kalvoissa oli mukana hallituksen päätösvallassa olevien toimien vaikutusarvio alijäämään. Säästöjen pitäisi kasvaa kauden edetessä, ensi vuoden alle miljardista, vuoden 2027 vähän vajaa kolmeen miljardiin. Yhteenlaskettuna se on enemmän kuin vaalipuheissa luvattu 6 miljardia ja muuttaa velan kasvun velan pääoman vähenemiseksi, mut alijäämää ja korkoja kattoessa joutuu pohtimaan et tuliko sittenkin luvattua liian vähän.

Nää voi olla viimeiset pressanvaalit, joissa Venäjä voi auttaa kannattajakorttien aikaansaamisessa, kun näitä seuraavissa on mahdollisesti sähköinen kannattajakorttien kerääminen käytössä. Joskin sähköisten korttien aikaansaaminen lienee helpompaa, kun ihmiset voi täyttää sen kotisohviltaan. Ehkä silloin olis tarpeellista vaatia suurempaa määrää niitä.

Sähköauto on paikallisen pysäkköintihallin laturissa, joka maksaa 0,30€/kWh. Kannattais ladata täyteen, ajaa pihaan ja heittää roikka autosta kotiin.

8c/kWh vois olla jo aika houkutteleva, eniten siinä potuttaa toi määräaikaisuus. Tavallaan se on vakuutus korkeita hintoja vastaan, jos ne ei toteudu, voi harmittaa. Mut kiinteähintaisella sopimuksella on yksi huolenaihe vähemmän, jos oman kulutuksen kustannus on kukkarolle sopiva.